Mistä revontulet syntyvät
Auringosta taivaallesi neljässä vaiheessa: aurinkotuuli, magneettikenttä, hiukkassade ja hehkuva happi.
1. Aurinko puhaltaa
Aurinko syöksee jatkuvasti ohutta varattujen hiukkasten virtaa, aurinkotuulta, 400–800 km/s. Koronan aukkojen nopeat virrat ja koronan massapurkausten (CME) valtavat pilvet tuovat voimakkaat revontulet; massapurkaus saapuu tänne yhdestä neljään päivässä.
2. Maan magneettikenttä nappaa sen
Aurinkotuuli kuljettaa mukanaan magneettikenttää. Kun se osoittaa etelään (negatiivinen Bz), se kytkeytyy Maan kenttään ja pumppaa energiaa magnetosfääriin. Yöpuolelle kertynyt energia purkautuu ryöppyinä, alimyrskyinä: äkillisinä kirkastumisina ja tanssivina verhoina.
3. Hiukkaset sataa napojen lähelle
Kenttäviivoja pitkin kiihdytetyt elektronit osuvat yläilmakehään renkaana jokaisen magneettisen navan ympärillä, revontulivyöhykkeellä. Mitä voimakkaampi häiriö (suurempi Kp), sitä kauemmas päiväntasaajaa kohti vyöhyke laajenee.
4. Ilma hehkuu
- Vihreä (yleisin): happi noin 100–250 km:n korkeudessa.
- Punainen: happi yli 250 km:ssä, suurissa myrskyissä usein ainoa väri kaukana vyöhykkeestä.
- Violetit ja vaaleanpunaiset reunat: typpi kirkkaiden verhojen alareunassa.
Miksi kevät ja syksy ovat parhaita
Päiväntasausten aikaan Maan magneettikenttä on suotuisassa asennossa aurinkotuuleen nähden, joten myrskyjä on enemmän maaliskuussa ja syys–lokakuussa (Russell–McPherron-ilmiö). Pimeiden öiden kanssa nämä ovat parhaita revontulikuukausia. Seuraa tilannetta revontuliennusteesta.