Yötaivaan sanasto

Lyhyitä ja selkeitä selityksiä. Jos sanan takana on oppitunti, seuraa linkkiä.

Asterismi
Tuttu tähtikuvio, joka ei ole virallinen tähdistö, kuten Otava tai Kesäkolmio. →
Bz
Aurinkotuulen magneettikentän pohjois–eteläsuuntainen komponentti. Voimakkaasti etelään osoittava (negatiivinen) Bz päästää energiaa magnetosfääriin ja voimistaa revontulia.
CME
Koronan massapurkaus: miljardin tonnin pilvi auringon plasmaa. Osuessaan Maahan 1–4 päivää myöhemmin se voi laukaista voimakkaan geomagneettisen myrskyn.
Ekliptika
Auringon vuotuinen rata taivaalla. Kuu ja planeetat pysyvät aina sen lähellä, minkä vuoksi ne kulkevat eläinradan tähdistöjen läpi.
Elongaatio
Planeetan ja Auringon välinen kulma Maasta katsottuna. Merkurius ja Venus näkyvät helpoimmin suurimman elongaation aikaan. →
G-asteikko
NOAA:n myrskyasteikko: G1 (heikko, Kp 5) – G5 (äärimmäinen, Kp 9). →
Hämärä
Aika, jolloin Aurinko on horisontin alla mutta valaisee yhä taivasta: siviilihämärä (−6°:een), merellinen (−12°) ja tähtitieteellinen (−18°). Täysi pimeys alkaa −18°:n alapuolella.
Korkeus ja atsimuutti
Korkeus on kulma horisontin yläpuolella (0–90°), atsimuutti on ilmansuunta (0° pohjoinen, 90° itä). Nyrkki ojennetun käden päässä on noin 10°.
Kp-indeksi
Asteikko 0–9 maailmanlaajuiselle geomagneettiselle häiriölle, mitataan kolmen tunnin välein. Suurempi Kp siirtää revontulia kauemmas navoilta. →
Magnitudi
Kirkkaus käänteisellä logaritmisella asteikolla: pienempi on kirkkaampi, ja 5 magnitudia on 100-kertainen ero. Sirius on −1,5, himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet noin 6. →
Oppositio
Kun ulkoplaneetta on taivaalla Aurinkoa vastapäätä: se nousee auringonlaskun aikaan, on näkyvissä koko yön ja kirkkaimmillaan. →
Prekessio
Maapallon akselin hidas huojunta noin 26 000 vuoden jaksossa. Se vaihtaa napatähteä ja siirtää eläinrataa. →
Radiantti
Taivaan kohta, josta parven meteorit näyttävät lentävän. Se antaa parvelle nimen: perseidit tulevat Perseuksesta. →
Revontulivyöhyke
Magneettisten napojen ympärillä oleva rengas, jossa revontulet yleensä loistavat. Myrskyjen aikana se laajenee päiväntasaajaa kohti. →
Sirkumpolaarinen
Tähti tai tähdistö, joka ei koskaan laske leveysasteellasi, koska se kiertää tarpeeksi lähellä taivaannapaa. →
Superkuu
Täysikuu lähellä perigeumia, radan lähintä kohtaa. Se näyttää jopa noin 14 % suuremmalta ja 30 % kirkkaammalta kuin kaukaisimmillaan oleva täysikuu. →
Terminaattori
Päivän ja yön raja Kuussa tai planeetalla. Sen varrella olevat kraatterit luovat pitkiä varjoja ja näkyvät kiikareissa terävimpinä. →
Valovuosi
Matka, jonka valo kulkee vuodessa: noin 9,46 biljoonaa km. Se on etäisyyden, ei ajan mitta.
Zeniitti
Suoraan pään yläpuolella oleva piste (korkeus 90°). Vastakkainen piste jalkojen alla on nadiiri.
ZHR
Zeniittituntitaajuus: meteorien määrä tunnissa, jonka yksi havaitsija näkisi täysin pimeältä taivaalta radiantin ollessa zeniitissä. Todelliset määrät ovat pienempiä. →